HIIHTÄEN YUKIUMI HOUSEN KANSSA HOKKAIDOLLA
Hokkaido ei tarvitse selityksiä.
Se ymmärretään, kun olet sisällä.
Lumi sataa tasaisesti, äänettömästi.
Metsä pysyy suljettuna, tiheänä, ilman ilmeisiä linjoja.
Ja hiihto alkaa paljon ennen kuin sukset laitetaan jalkaan.
Tämä on ULLERin hiihtopäivä Hokkaidolla, järjestetty yhdessä Yukiumi Housen kanssa.
Päivä ilman kiirettä, ilman pakotettua eeppisyyttä ja ilman tarvetta todistaa mitään.
Vain hiihtoa, lunta ja hyvin tehtyjä päätöksiä.
HUOMENNA: TARKKAILLA ENNEN LIIKKUMISTA
Päivä alkaa hitaasti.
Hokkaidolla ei mennä metsään kiireellä.
Tarkkaillaan.
Ympäristöä luetaan.
Lumi on syvää, kuivaa, tasaista.
Sellainen lumi, joka ei anna virheille anteeksi, mutta palkitsee hienovaraisuuden.
Täällä ei ole suuria avoimia alueita eikä selkeitä viitteitä kaukaa.
Kaikki tapahtuu puiden keskellä.
Jokainen käännös on tärkeä.
Jokainen metri vaatii huomiota.
Ensimmäisistä laskuista lähtien on selvää, että Hokkaidossa ei lasketa vuorta vastaan.
Lasketellaan sen kanssa.
AAMUPÄIVÄ: HIENOSTUNUT LASKETTELU, EI VOIMAKAS
Kun keho pääsee rytmiin, laskettelu muuttuu.
Käännökset lyhenevät.
Vastaanotot pehmenevät.
Virhemarginaali on pieni ja vaatii läsnäoloa.
Ylensyydelle ei ole tilaa.
Kiireelle ei ole sijaa.
Syvä lumi ei vaadi nopeutta.
Se vaatii tasapainoa, lukemista ja kunnioitusta.
Täällä laskettelu muuttuu hiljaiseksi.
Intiimimpää.
Tarkempaa.
KESKIPÄIVÄ: PYSÄHTYMINEN ON MYÖS LASKETTELUA
Yksi Hokkaidon laskettelua määrittelevistä asioista on luonnollisuus, jolla pysähdytään.
Ei puhuta ajan tuhlaamisesta.
Ei juosta takaisin ylös.
Levätään.
Keskustellaan siitä, mikä on toiminut.
Päätöksiä säädetään ilman draamaa.
Se on jaettua hiihtoa, hyvin ryhmähenkistä.
Jos joku ei näe selvästi, suunnitelmaa muutetaan.
Jos väsymys ilmestyy, sitä kuunnellaan.
Japanilainen metsä ei jätä paljon tilaa egolle.
Ja se järjestää kaiken.
ILTAPÄIVÄ: TOISTA YMMÄRTÄÄKSESI
Iltapäivällä alueet toistuvat.
Sama metsä.
Samat sisäänmenot.
Samat viitteet.
Ja silloin hiihto alkaa todella hioutua.
Täällä toistaminen ei tarkoita saman tekemistä uudelleen.
Tarkoittaa parempaa ymmärtämistä.
Tunnistaa, miten lumi liikkuu.
Tietää, missä pölyä kertyy eniten.
Tunnistaa, milloin on hyvä hetki pysähtyä ennen kuin selkeys katoaa.
Hokkaidossa toistaminen tarkoittaa syventymistä.
KYLMYYS OSANA RYTMIÄ
Kylmyys on läsnä koko päivän.
Se ei lyö.
Se seuraa mukana.
Se pakottaa liikkumaan rauhallisesti, sulkemaan hyvin jokaisen kerroksen, arvostamaan jokaisen tauon.
Kun pysähdyt, keho kestää hetken lämmetä, ja se hidastaa kaikkea.
Ei ole nopeita eleitä.
Ei ole tarpeettomia liikkeitä.
Täällä kylmyys ei ole vihollinen.
Se on osa päivän luonnollista rytmiä.
PÄIVÄN LOPPU: VÄHEMMÄN MELUA, ENEMMÄN SELKEYTTÄ
Päivä päättyy ilman liiallisia juhlia.
On väsymystä.
On mukava hiljaisuus.
On selkeä tunne siitä, että on tehnyt oikein.
Se ei ollut päivä täydellisen laskun etsimiselle.
Se on ollut päivä hyvälle laskettelulle.
Muistuttamaan, ettei kaikkea mitata intensiteetillä.
Että kaikki ei ole kiinni siitä, kuinka pitkälle pääsee.
Se, että osaa pysähtyä, on myös osa laskettelua.
PALATA JOTAIN SELKEÄMPÄÄN KANSSA
Yksi päivä ULLERin laskettelussa Hokkaidossa ei jätä suuria eeppisiä tarinoita.
Ei jätä ennätyksiä.
Ei jätä otsikoita.
Jättää jotain kestävämpää.
Enemmän kärsivällisyyttä.
Enemmän harkintaa.
Enemmän kunnioitusta ympäristöä ja ryhmää kohtaan.
Ja tunne siitä, että kun laskettelu ymmärretään näin,
kaikki sopii hieman paremmin yhteen.
— ULLER
HOKKAIDO: MIKSI TÄÄLLÄ ON MAAILMAN PARAS LUMI
Puhuttaessa Hokkaidosta puhutaan lumesta puhtaimmillaan.
Kyse ei ole markkinoinnista eikä myytistä.
Se on hyvin tarkka yhdistelmä maantiedettä, ilmastoa ja johdonmukaisuutta.
Hokkaido on Japanin pohjoisin saari, joka on täysin altis kylmille ilmamassoille, jotka tulevat suoraan Siperiasta.
Se ilma, joka on kostea ylitettyään Japaninmeren, pudottaa lunta lähes jatkuvasti osuessaan sisämaan vuoristoihin.
Tuloksena on poikkeuksellisen kuiva, kevyt ja syvä lumi.
Lumi, joka ei tarvitse suuria myrskyjä kerätäkseen metrejä.
Se sataa vähitellen, päivä toisensa jälkeen, säilyttäen tasaisen laadun koko kauden ajan.
Toisin kuin muissa kohteissa, täällä lumi ei riipu yhdestä suuresta yksittäisestä tapahtumasta.
Se riippuu säännöllisyydestä.
Se muuttaa hiihtotavan täysin.
Hokkaidon lumi sallii kellua ilman nopeutta.
Antaa anteeksi pehmeät tuet.
Kutsuu hiihtämään tarkasti suljetuissa tiloissa.
Siksi metsät ovat pääosassa.
Näkyvyys on yleensä parempi puiden keskellä kuin avoimilla alueilla.
Ja puuterin laatu säilyy jopa päiviä lumisateen jälkeen.
Mutta ehkä tärkeintä ei ole pelkästään lumi.
Se on sitä ympäröivä kulttuuri.
Hokkaidossa lumi ei ole poikkeuksellinen tapahtuma.
Se on osa arkea.
Ja se luo paljon rauhallisemman ja kunnioittavamman suhteen vuoreen.
Ei ole kiirettä hyödyntää kaikkea.
Ei ole kiirettä ehtiä ensin.
Lumi jatkaa putoamistaan huomenna.
Siksi monet pitävät Hokkaidoa paitsi paikkana, jossa on maailman paras lumi,
vaan yksi harvoista paikoista, joissa hiihto palautuu olennaisimpaan muotoonsa.
Vähemmän melua.
Enemmän johdonmukaisuutta.
Ja laatu, joka ei tarvitse todistusta.
